torstai 27. tammikuuta 2011
Ensimmäisten askelten tuet
Olen säästänyt esikoiseni ensiaskelkenkiä 24 vuotta. Tyttäreni huomasi jokin aika sitten poimiessaan kengät lattialta, että niiden kärjet olivat alkaneet hapertua itsestään. Päätin ottaa muutaman kuvan, ennen kuin nuo pienet, suloiset jalkineet katoavat kokonaan olemasta. Niistä näkee hyvin ajan armottoman vaikutuksen. Vuodet ovat haurastuttaneet ennen niin kovan ja jämäkän laatumateriaalin ja nyt ne murtuvat pienestä kosketuksestakin. Vaikka käsittely olisi kuinka varovaista, irtoilee niistä pieniä paloja aina liikuteltaessa. Aika on päättänyt vakaasti jättää nuo ihmisen luomat apuvälineet, vaikka itse olisin halunnut säilyttää ne lopun elämääni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihanat "popot" :). Meillä sanottiin tuollasia lasten kenkiä popoiksi. En tiiä miksi :D.
VastaaPoista