maanantai 29. syyskuuta 2014

11 paljastuksen haaste

Edellisessä haasteessa oli kysymyksiä ja tässä seuraavassa pelkkiä vastauksia tai paljastuksia. Tämä haaste on myös Lillian Libreltä tullut haaste tai oikeastaan tämä on sen edellisen haasteen jatkotehtävä, joka jäi minulta silloin tekemättä.

Tässä haasteessa on yksi kysymys tai oikeastaan kehoitus: Kerro itsestäsi 11 asiaa. Minulla on mielikuva, että haasteeseen kuului, että kerrotaan 11 asiaa, mitä muut eivät minusta tiedä. No, sehän tarkoittaisi melkein samaa, kuin paljastaa 11 salaisuutta itsestään. En taida uskaltaa ihan niin pitkälle mennä, mutta katsotaan, mihin tämä johtaa.Kerron ehkä ja lähinnä tuttuja asioita ja ehkä jonkun salaisuuden, tai pikkujutun itsestäni, jota muut eivät tiedä. :D Elän yksin, joten varmasti elämäni sisältää paljonkin sellaista mitä muut eivät ole päässeet todistamaan.

*******

On muuten vaikeaa...en meinaa millään päästä alkuun...


1. Kun pyydetään kertomaan itsestä, tulee ihan kummallinen olo, kuka minä edes olen? Ehkä alkuun jotain yleistä ja ulkonaista. Olen nainen, keski-ikäinen, pikkuisen pyöreä, lyhyt ja tummahiuksinen sekä ruskeasilmäinen. :)  En ole työssä, mutta sairaanhoitajana olen työskennellyt vuosikausia. Minulla on kaksi täysi-ikäistä lasta, tyttö ja poika. Olen eronnut, asun yksin ja minulla on kissa. Olen siis aika tyypillinen sinkkunainen, ainakin ulkonaisesti. Tässähän kyllä jo tulivat ne 11 asiaa? :D Jatketaan silti.

2. Olen luonteeltani herkkä, melankolinen ja taipuvainen masennukseen, pysähtyneisyyteen ja väsymykseen. Pohdin myös paljon (liikaa) ja koen asiat syvästi. Toinen puoli minua on puolestaan iloinen, pulppuava, kova puhumaan, nopea toimimaan...jopa höseltämään. Kuljen noiden kahden ääripään väliä ahkerasti, pääosin olen kuitenkin tuolla sinisellä alueella. Blue-tilassa. Etsin silti koko ajan tietynlaista tasapainoa. Ehkä pitäisi lopettaa etsiminen ja vain olla se mikä on ja lakata määrittelemästä itseään millään tavalla. Ulkonaisesti näyttäydyn kuitenkin jotenkin tuolla tavoin, kuten kirjoitin.

3. Olen aikanaan unelmoinut kirjailijan, balettitanssijan ja laulajan urasta. Mikään niistä ei toteutunut, mutta jokaista olen kokeillut pienimuotoisena. Tällä hetkellä en unelmoi oikeastaan mistään. En tiedä, onko tämä hyvä vai huono tila, mutta aika erikoinen tila joka tapauksessa. Jollain lailla pidän tästä vapaudesta olla haaveilematta ja pyrkimättä koko ajan jonnekin päin.

4. Rakastan pitkiä aamuja (aamupäiviä). Stressaannun nopeista lähdöistä, kiireestä ja aikatauluista. Olen yökyöpeli ja nukun yleensä tosi myöhään ja nautin siitä että saan herätä hitaasti, ilman kelloa. Sovin hyvin yötyöhön.

5. Vaikka tämä on valokuvablogi, olen itseasiassa lopettanut valokuvaamisen toistaiseksi. Ehkä vielä joskus kuvaan, mutta nyt en kaipaa sitä. Valokuvaaminen oli minulle hieno tapa tyynnyttää ajatusmylly ja keskittyä johonkin muuhun kuin omaan oloon. En vain enää kaipaa kameraani, lähtemistä ulos katselemaan ja etsimään kuvauspaikkoja. Kuvaamisesta ja kuvista katosi ilo. Mutta, ehkä pidän vain taukoa kuvaamisessa, kerään uutta henkistä materiaalia, josta ammentaa - se jää nähtäväksi.

6. Olen sosiaalinen erakko. Tarvitsen todella paljon yksinoloa vastapainoksi sosiaalisuudelle. Kykenen rauhoitumaan myös turvallisessa ja tutussa (tutunomaisessa) seurassa, sellaisessa, jossa ei tarvitse olla koko ajan keksimässä keskustelunaiheita ja siten suorittaa sosiaalisuutta.

7. Kotini on vähän kuin "lähtevä laiva" (äitini tapasi käyttää tuota ilmaisua). Olen koko ajan kuin jonnekin menossa, tai muuttamassa ja kotini on siksi ikäänkuin välitilassa. Se ei ole valmis koti, pikemminkin asuntola. Se johtuu siitä, että kävin läpi paljon vastentahtoisia muutoksia muutama vuosi sitten, enkä ole vieläkään ilmeisesti kyennyt hyväksymään tapahtunutta enkä täysin toipunut niistä. 

8. Olen orpo. Isäni kuoli auto-onnettomuudessa, kun olin 11- vuotias. Äitini kuoli neljä vuotta sitten syöpään. Kaipaan varsinkin isän turvaa edelleen eikä se kaipuu taida loppua koskaan.

9. Olen julkaissut runokirjan v.2008. Tein sen alusta loppuun asti ihan itse, kansia myöten. Siksi siinä onkin hirveästi virheitä, mutta se on minun teokseni, minun elämääni, virheistä huolimatta ja ehkäpä juuri siksi. Se syntyi rakkauden voimalla, mutta sen sisältämät runot eivät kerro juuri siitä rakkaudesta. Ne kertovat muusta; elämästä, pettymyksistä, kasvusta ja toivosta.

10. Olen esiintynyt äänitteellä. Siis kasetilla... Olen siis "nauhoittanut" artisti. :D Lauloin kuoron solistina ja siitä on aikaa ainakin yli 30 vuotta.

11. Paljastan, että tämän haasteen tekeminen oli aikamoisen tuskaista, koska otan kaiken melko vakavasti ja tosissaan, enkä löydä elämästäni enkä itsestäni kovinkaan paljon kepeyttä (komiikkaa tosin elämässäni on, tahatonta sellaista. :) Silti hymyilen ja nauran paljon ja herkästi. Miksi? Luoja yksin tietää..se on sitä kaksijakoisuutta minussa.