tiistai 30. joulukuuta 2014
sunnuntai 28. joulukuuta 2014
keskiviikko 24. joulukuuta 2014
perjantai 7. marraskuuta 2014
Tsar Bomba
Olli PA:lta on tänään ilmestynyt uusi single - Tsar Bomba. Olli PA alias Tommi Torvikoski on rap/hiphop-artisti Oulusta. Hän on tehnyt
musiikkia jo pitkään, yli kymmenen vuotta. Pari albumia jo
takana ja Funksons- yhtyeen kanssa kaksi albumia niiden lisäksi.
Kyseessä siis ahkera kaveri musahommissa. Nykyään hän opiskelee muusikon
uransa ohella luokanopettajaksi. OlliPa teki äskettäin kustannussopimuksen Cosmic Playgroundin kanssa ja
tämä single on nyt ensimmäinen julkaisu tulevalta albumilta, jossa
tuottajana kyseinen levy-yhtiö. Toivotaan et nyt hän saa ansaitsemaansa
laajempaa kuulijakuntaa. Onnea Olli PA!!!
Olkaa hyvä, tässä TSAR BOMBA.
Ja tässä vähän sanan selitystä! Soundi valitsi tän biisin perjantaibiisikseen ja tuossa linkissä Olli PA raottaa vähän lyriikan taustaa. http://www.soundi.fi/uutiset/vanhalle-koululle-kunniaa-perjantaibiisina-olli-pan-tsar-bomba
Olkaa hyvä, tässä TSAR BOMBA.
Ja tässä vähän sanan selitystä! Soundi valitsi tän biisin perjantaibiisikseen ja tuossa linkissä Olli PA raottaa vähän lyriikan taustaa. http://www.soundi.fi/uutiset/vanhalle-koululle-kunniaa-perjantaibiisina-olli-pan-tsar-bomba
maanantai 29. syyskuuta 2014
11 paljastuksen haaste
Edellisessä haasteessa oli kysymyksiä ja tässä seuraavassa pelkkiä vastauksia tai paljastuksia. Tämä haaste on myös Lillian Libreltä tullut haaste tai oikeastaan tämä on sen edellisen haasteen jatkotehtävä, joka jäi minulta silloin tekemättä.
Tässä haasteessa on yksi kysymys tai oikeastaan kehoitus: Kerro itsestäsi 11 asiaa. Minulla on mielikuva, että haasteeseen kuului, että kerrotaan 11 asiaa, mitä muut eivät minusta tiedä. No, sehän tarkoittaisi melkein samaa, kuin paljastaa 11 salaisuutta itsestään. En taida uskaltaa ihan niin pitkälle mennä, mutta katsotaan, mihin tämä johtaa.Kerron ehkä ja lähinnä tuttuja asioita ja ehkä jonkun salaisuuden, tai pikkujutun itsestäni, jota muut eivät tiedä. :D Elän yksin, joten varmasti elämäni sisältää paljonkin sellaista mitä muut eivät ole päässeet todistamaan.
*******
On muuten vaikeaa...en meinaa millään päästä alkuun...
1. Kun pyydetään kertomaan itsestä, tulee ihan kummallinen olo, kuka minä edes olen? Ehkä alkuun jotain yleistä ja ulkonaista. Olen nainen, keski-ikäinen, pikkuisen pyöreä, lyhyt ja tummahiuksinen sekä ruskeasilmäinen. :) En ole työssä, mutta sairaanhoitajana olen työskennellyt vuosikausia. Minulla on kaksi täysi-ikäistä lasta, tyttö ja poika. Olen eronnut, asun yksin ja minulla on kissa. Olen siis aika tyypillinen sinkkunainen, ainakin ulkonaisesti. Tässähän kyllä jo tulivat ne 11 asiaa? :D Jatketaan silti.
2. Olen luonteeltani herkkä, melankolinen ja taipuvainen masennukseen, pysähtyneisyyteen ja väsymykseen. Pohdin myös paljon (liikaa) ja koen asiat syvästi. Toinen puoli minua on puolestaan iloinen, pulppuava, kova puhumaan, nopea toimimaan...jopa höseltämään. Kuljen noiden kahden ääripään väliä ahkerasti, pääosin olen kuitenkin tuolla sinisellä alueella. Blue-tilassa. Etsin silti koko ajan tietynlaista tasapainoa. Ehkä pitäisi lopettaa etsiminen ja vain olla se mikä on ja lakata määrittelemästä itseään millään tavalla. Ulkonaisesti näyttäydyn kuitenkin jotenkin tuolla tavoin, kuten kirjoitin.
3. Olen aikanaan unelmoinut kirjailijan, balettitanssijan ja laulajan urasta. Mikään niistä ei toteutunut, mutta jokaista olen kokeillut pienimuotoisena. Tällä hetkellä en unelmoi oikeastaan mistään. En tiedä, onko tämä hyvä vai huono tila, mutta aika erikoinen tila joka tapauksessa. Jollain lailla pidän tästä vapaudesta olla haaveilematta ja pyrkimättä koko ajan jonnekin päin.
4. Rakastan pitkiä aamuja (aamupäiviä). Stressaannun nopeista lähdöistä, kiireestä ja aikatauluista. Olen yökyöpeli ja nukun yleensä tosi myöhään ja nautin siitä että saan herätä hitaasti, ilman kelloa. Sovin hyvin yötyöhön.
5. Vaikka tämä on valokuvablogi, olen itseasiassa lopettanut valokuvaamisen toistaiseksi. Ehkä vielä joskus kuvaan, mutta nyt en kaipaa sitä. Valokuvaaminen oli minulle hieno tapa tyynnyttää ajatusmylly ja keskittyä johonkin muuhun kuin omaan oloon. En vain enää kaipaa kameraani, lähtemistä ulos katselemaan ja etsimään kuvauspaikkoja. Kuvaamisesta ja kuvista katosi ilo. Mutta, ehkä pidän vain taukoa kuvaamisessa, kerään uutta henkistä materiaalia, josta ammentaa - se jää nähtäväksi.
6. Olen sosiaalinen erakko. Tarvitsen todella paljon yksinoloa vastapainoksi sosiaalisuudelle. Kykenen rauhoitumaan myös turvallisessa ja tutussa (tutunomaisessa) seurassa, sellaisessa, jossa ei tarvitse olla koko ajan keksimässä keskustelunaiheita ja siten suorittaa sosiaalisuutta.
7. Kotini on vähän kuin "lähtevä laiva" (äitini tapasi käyttää tuota ilmaisua). Olen koko ajan kuin jonnekin menossa, tai muuttamassa ja kotini on siksi ikäänkuin välitilassa. Se ei ole valmis koti, pikemminkin asuntola. Se johtuu siitä, että kävin läpi paljon vastentahtoisia muutoksia muutama vuosi sitten, enkä ole vieläkään ilmeisesti kyennyt hyväksymään tapahtunutta enkä täysin toipunut niistä.
8. Olen orpo. Isäni kuoli auto-onnettomuudessa, kun olin 11- vuotias. Äitini kuoli neljä vuotta sitten syöpään. Kaipaan varsinkin isän turvaa edelleen eikä se kaipuu taida loppua koskaan.
9. Olen julkaissut runokirjan v.2008. Tein sen alusta loppuun asti ihan itse, kansia myöten. Siksi siinä onkin hirveästi virheitä, mutta se on minun teokseni, minun elämääni, virheistä huolimatta ja ehkäpä juuri siksi. Se syntyi rakkauden voimalla, mutta sen sisältämät runot eivät kerro juuri siitä rakkaudesta. Ne kertovat muusta; elämästä, pettymyksistä, kasvusta ja toivosta.
10. Olen esiintynyt äänitteellä. Siis kasetilla... Olen siis "nauhoittanut" artisti. :D Lauloin kuoron solistina ja siitä on aikaa ainakin yli 30 vuotta.
11. Paljastan, että tämän haasteen tekeminen oli aikamoisen tuskaista, koska otan kaiken melko vakavasti ja tosissaan, enkä löydä elämästäni enkä itsestäni kovinkaan paljon kepeyttä (komiikkaa tosin elämässäni on, tahatonta sellaista. :) Silti hymyilen ja nauran paljon ja herkästi. Miksi? Luoja yksin tietää..se on sitä kaksijakoisuutta minussa.
Tässä haasteessa on yksi kysymys tai oikeastaan kehoitus: Kerro itsestäsi 11 asiaa. Minulla on mielikuva, että haasteeseen kuului, että kerrotaan 11 asiaa, mitä muut eivät minusta tiedä. No, sehän tarkoittaisi melkein samaa, kuin paljastaa 11 salaisuutta itsestään. En taida uskaltaa ihan niin pitkälle mennä, mutta katsotaan, mihin tämä johtaa.Kerron ehkä ja lähinnä tuttuja asioita ja ehkä jonkun salaisuuden, tai pikkujutun itsestäni, jota muut eivät tiedä. :D Elän yksin, joten varmasti elämäni sisältää paljonkin sellaista mitä muut eivät ole päässeet todistamaan.
*******
On muuten vaikeaa...en meinaa millään päästä alkuun...
1. Kun pyydetään kertomaan itsestä, tulee ihan kummallinen olo, kuka minä edes olen? Ehkä alkuun jotain yleistä ja ulkonaista. Olen nainen, keski-ikäinen, pikkuisen pyöreä, lyhyt ja tummahiuksinen sekä ruskeasilmäinen. :) En ole työssä, mutta sairaanhoitajana olen työskennellyt vuosikausia. Minulla on kaksi täysi-ikäistä lasta, tyttö ja poika. Olen eronnut, asun yksin ja minulla on kissa. Olen siis aika tyypillinen sinkkunainen, ainakin ulkonaisesti. Tässähän kyllä jo tulivat ne 11 asiaa? :D Jatketaan silti.
2. Olen luonteeltani herkkä, melankolinen ja taipuvainen masennukseen, pysähtyneisyyteen ja väsymykseen. Pohdin myös paljon (liikaa) ja koen asiat syvästi. Toinen puoli minua on puolestaan iloinen, pulppuava, kova puhumaan, nopea toimimaan...jopa höseltämään. Kuljen noiden kahden ääripään väliä ahkerasti, pääosin olen kuitenkin tuolla sinisellä alueella. Blue-tilassa. Etsin silti koko ajan tietynlaista tasapainoa. Ehkä pitäisi lopettaa etsiminen ja vain olla se mikä on ja lakata määrittelemästä itseään millään tavalla. Ulkonaisesti näyttäydyn kuitenkin jotenkin tuolla tavoin, kuten kirjoitin.
3. Olen aikanaan unelmoinut kirjailijan, balettitanssijan ja laulajan urasta. Mikään niistä ei toteutunut, mutta jokaista olen kokeillut pienimuotoisena. Tällä hetkellä en unelmoi oikeastaan mistään. En tiedä, onko tämä hyvä vai huono tila, mutta aika erikoinen tila joka tapauksessa. Jollain lailla pidän tästä vapaudesta olla haaveilematta ja pyrkimättä koko ajan jonnekin päin.
4. Rakastan pitkiä aamuja (aamupäiviä). Stressaannun nopeista lähdöistä, kiireestä ja aikatauluista. Olen yökyöpeli ja nukun yleensä tosi myöhään ja nautin siitä että saan herätä hitaasti, ilman kelloa. Sovin hyvin yötyöhön.
5. Vaikka tämä on valokuvablogi, olen itseasiassa lopettanut valokuvaamisen toistaiseksi. Ehkä vielä joskus kuvaan, mutta nyt en kaipaa sitä. Valokuvaaminen oli minulle hieno tapa tyynnyttää ajatusmylly ja keskittyä johonkin muuhun kuin omaan oloon. En vain enää kaipaa kameraani, lähtemistä ulos katselemaan ja etsimään kuvauspaikkoja. Kuvaamisesta ja kuvista katosi ilo. Mutta, ehkä pidän vain taukoa kuvaamisessa, kerään uutta henkistä materiaalia, josta ammentaa - se jää nähtäväksi.
6. Olen sosiaalinen erakko. Tarvitsen todella paljon yksinoloa vastapainoksi sosiaalisuudelle. Kykenen rauhoitumaan myös turvallisessa ja tutussa (tutunomaisessa) seurassa, sellaisessa, jossa ei tarvitse olla koko ajan keksimässä keskustelunaiheita ja siten suorittaa sosiaalisuutta.
7. Kotini on vähän kuin "lähtevä laiva" (äitini tapasi käyttää tuota ilmaisua). Olen koko ajan kuin jonnekin menossa, tai muuttamassa ja kotini on siksi ikäänkuin välitilassa. Se ei ole valmis koti, pikemminkin asuntola. Se johtuu siitä, että kävin läpi paljon vastentahtoisia muutoksia muutama vuosi sitten, enkä ole vieläkään ilmeisesti kyennyt hyväksymään tapahtunutta enkä täysin toipunut niistä.
8. Olen orpo. Isäni kuoli auto-onnettomuudessa, kun olin 11- vuotias. Äitini kuoli neljä vuotta sitten syöpään. Kaipaan varsinkin isän turvaa edelleen eikä se kaipuu taida loppua koskaan.
9. Olen julkaissut runokirjan v.2008. Tein sen alusta loppuun asti ihan itse, kansia myöten. Siksi siinä onkin hirveästi virheitä, mutta se on minun teokseni, minun elämääni, virheistä huolimatta ja ehkäpä juuri siksi. Se syntyi rakkauden voimalla, mutta sen sisältämät runot eivät kerro juuri siitä rakkaudesta. Ne kertovat muusta; elämästä, pettymyksistä, kasvusta ja toivosta.
10. Olen esiintynyt äänitteellä. Siis kasetilla... Olen siis "nauhoittanut" artisti. :D Lauloin kuoron solistina ja siitä on aikaa ainakin yli 30 vuotta.
11. Paljastan, että tämän haasteen tekeminen oli aikamoisen tuskaista, koska otan kaiken melko vakavasti ja tosissaan, enkä löydä elämästäni enkä itsestäni kovinkaan paljon kepeyttä (komiikkaa tosin elämässäni on, tahatonta sellaista. :) Silti hymyilen ja nauran paljon ja herkästi. Miksi? Luoja yksin tietää..se on sitä kaksijakoisuutta minussa.
torstai 28. elokuuta 2014
11 kysymyksen haaste
Lillian Libre haastoi minut tällaiseen 11 kysymyksen haasteeseen ja se tuntui minusta vallan ihanalta, koska pitkään aikaan en ole saanut oikein kommenttejakaan haasteista puhumattakaan. Minun pitäisi haastaa 11 sellaista blogia joissa on alle 200 ( en nyt muista tarkasti, montako ) seuraajaa. No, joka tapauksessa hiukan sellaisia sivussa olevia blogeja, kuten itsekin olen. En ole varma, saanko suoritettua tehtävän kunnialla läpi, sillä en juurikaan käy muiden blogeissa vierailemassa. Siitä syystä (ainakin osittain), minulla ei ole seuraajiakaan kovin montaa. "Sitä saa mitä tilaa", sopii varmasti tähän kohtaan oikein hyvin.
No, joka tapauksessa yritän vastata näihin kysymyksiin ilolla ja innolla. Lähdetään liikkeelle siis...
Tässä Lillian Libre:n kysymykset ja niiden alla minun vastaukseni.
2. Mikä on ihanin tuoksu- tai hajumuistosi?
- Sekin liityy tuohon ihmiseen, josta ensimmäisessä vastauksessa kerroin. Minulla on hajuvesi, jota olen käyttänyt silloin, kun olen tutustunut tuohon ihmiseen. Se tuoksu tuo aina mieleen rakkauden. Halpa hajuvesi, mutta tuoksu kertoo kaikkein kalleimmasta asiasta mitä voi olla olemassa.
- Olen ikävä kyllä ollut aikuinen melkein koko ikäni, joten tähän on vaikea vastata. Aiemman lauseeni takia voisin sanoa, etten koskaan tule aikuiseksi sillä tavalla kuin se määritellään tai miten suurin osa ihmisistä ehkä sen ajattelee. Kun lopulta kasvoin iältäni aikuiseksi, aloin ajatella ja tuntea, etten koekaan olevani aikuinen niin kuin haluaisin olla. Aikuisuus on vastuuta ja jaksamista ja sitä minulta puuttuu - ei niinkään vastuuta, mutta jaksamista. Vastuunkin kanssa on välillä niin ja näin. Aikuisuus on vaikea laji.
- Jos sellainen sattuu kohdalle, luen sen alusta loppuun, jos se on kiinnostava. Muuten sieltä ja täältä.
- Rakkaus, hyvä seura, ilon pito aidosti, toisen ihmisen auttaminen, vuorotyö?
- Niitä on monia, mutta en muista sellaista erityistä. Yleensäkin on niin, että jos asiakaspalvelija jaksaa pysähtyä ja ottaa asiakkaan vastaan kuin ainutkertaisena ilmestyksenä kunnioittaen ja kuunnellen, se koskettaa. Sitten huumori ja rehti asenne on ihanaa myös. Rakastan sellaisia asiakaspalvelijoita, jotka osaa mukautua hitusen asiakkaan persoonaan, mennä mukaan, olla hetken kuin samaa sukua. Se on hyvää asiakaspalvelua. Todella hyviä asiakaspalvelijoita on hyvin vähän olemassa. On keskivertoja ja kohtuullisia, mutta hyviä, loistavia...ei montaa.
- Jahas. Kyllä minä ihan mielelläni elän juuri tätä aikakautta mitä elän. En osaa kaivata muuta. Ei millään aikakaudella ole ollut jotain niin erikoisen ihanaa, että haluaisin sitä niin paljon, että olisin valmis luopumaan tästä mitä minulla jo on.
- Mulla on siitä kyllä kuva, mutta en osaa kuvailla sitä sanoilla niin, että ymmärtäisitte kuinka hyvää se oli. Voiko tähän laitttaa kuvan?? Minäpä laitan.
- Minun tanssini oli joskus baletti (haaveissa), sitten otin aikuisbalettitunteja ja totesin, ihan mahtavaa, mutta liian vaikeaa minulle, koska haluan tanssia, en vain treenata. En osaa vastata tähän muuta kuin, että kaikki musiikin mukaan vapaasti liikkuminen on minun tanssiani. Se voi sisältää balettia, salsaa, hiphoppia, diskoa...mitä vaan. Se, mitä milloinkin musiikki herättää. Se on minun tanssiani.
- Arvostan monia ihmisiä, taiteilijoita. Anssi Kelaa arvostan, koska hän on sitkeästi tehnyt sitä, mitä hän rakastaa, vaikka välillä hänestä tuntui, et ura muusikkona on aika kehnoilla kantimilla. Nyt hän on uudelleen noussut artistiksi, joka vetää keikoille paljon väkeä. Tiedän, että se on hänelle iso asia ja tärkeä saavutus. Hän tuntuu rakastavan keikkailua, tekee sen sydämellä, muistaa meitä faneja hienoilla kirjoituksillaan ja osaa olla siitä kaikesta todella iloinen (samalla nöyrä). Arvostan. On niitä muitakin, mutta menkööt näin. Anssi Kela! Jeah!
- Mikäs siinä jos on sen näköinen, et kehtaa näyttää naamaansa julkisesti. :D Antaa palaa vaan, kaikki, kauniit ja rohkeat, rehevät ja rosoiset. Itsetunnosta se kai kertoo tai vaan halusta olla näkyvä. Me kaikki halutaan sitä, mut tässä iässä jo tiedostaa, et ei se mun naama ole ehkä se paras vientivaltti mun asialle ja viestille. :) Pidetään piilossa mieluummin siis.
No, joka tapauksessa yritän vastata näihin kysymyksiin ilolla ja innolla. Lähdetään liikkeelle siis...
Tässä Lillian Libre:n kysymykset ja niiden alla minun vastaukseni.
1. Onko sinulla ollut roolimallia, ja jos on, mitä hänessä olet halunnut jäljitellä?
- On ollut ja on. Itseasiassa löysin ihmisen, jossa näin tavallaan kuin oman itseni parhaimmassa mahdollisessa kuosissaan ja elämäntilanteessa. Koen, että hän on toiminut sen jälkeen roolimallina siitä, mihin pyrkiä, mitä tehdä oman elämänsä suhteen. Hän on kuin majakka, jota kohti pyrkiä. Valo tielläni. :)
- Sekin liityy tuohon ihmiseen, josta ensimmäisessä vastauksessa kerroin. Minulla on hajuvesi, jota olen käyttänyt silloin, kun olen tutustunut tuohon ihmiseen. Se tuoksu tuo aina mieleen rakkauden. Halpa hajuvesi, mutta tuoksu kertoo kaikkein kalleimmasta asiasta mitä voi olla olemassa.
3. Minkä ikäisenä ajattelit ensi kertaa olevasi aikuinen?
- Olen ikävä kyllä ollut aikuinen melkein koko ikäni, joten tähän on vaikea vastata. Aiemman lauseeni takia voisin sanoa, etten koskaan tule aikuiseksi sillä tavalla kuin se määritellään tai miten suurin osa ihmisistä ehkä sen ajattelee. Kun lopulta kasvoin iältäni aikuiseksi, aloin ajatella ja tuntea, etten koekaan olevani aikuinen niin kuin haluaisin olla. Aikuisuus on vastuuta ja jaksamista ja sitä minulta puuttuu - ei niinkään vastuuta, mutta jaksamista. Vastuunkin kanssa on välillä niin ja näin. Aikuisuus on vaikea laji.
4. Missä järjestyksessä luet sanoma- tai aikakauslehden?
- Jos sellainen sattuu kohdalle, luen sen alusta loppuun, jos se on kiinnostava. Muuten sieltä ja täältä.
5. Mikä on hyvä syy valvoa koko yö, vaikka tietää kärsivänsä siitä jälkikäteen?
- Rakkaus, hyvä seura, ilon pito aidosti, toisen ihmisen auttaminen, vuorotyö?
6. Kertoisitko
miellyttävästä ja mieleenjäänestä asiakaspalvelutilanteesta, joka
sattui joko itsellesi tai jota olit todistamassa?
- Niitä on monia, mutta en muista sellaista erityistä. Yleensäkin on niin, että jos asiakaspalvelija jaksaa pysähtyä ja ottaa asiakkaan vastaan kuin ainutkertaisena ilmestyksenä kunnioittaen ja kuunnellen, se koskettaa. Sitten huumori ja rehti asenne on ihanaa myös. Rakastan sellaisia asiakaspalvelijoita, jotka osaa mukautua hitusen asiakkaan persoonaan, mennä mukaan, olla hetken kuin samaa sukua. Se on hyvää asiakaspalvelua. Todella hyviä asiakaspalvelijoita on hyvin vähän olemassa. On keskivertoja ja kohtuullisia, mutta hyviä, loistavia...ei montaa.
7. Millä aikakaudella haluaisit elää?
- Jahas. Kyllä minä ihan mielelläni elän juuri tätä aikakautta mitä elän. En osaa kaivata muuta. Ei millään aikakaudella ole ollut jotain niin erikoisen ihanaa, että haluaisin sitä niin paljon, että olisin valmis luopumaan tästä mitä minulla jo on.
8. Mikä on paras jälkiruoka ikinä?
- Mulla on siitä kyllä kuva, mutta en osaa kuvailla sitä sanoilla niin, että ymmärtäisitte kuinka hyvää se oli. Voiko tähän laitttaa kuvan?? Minäpä laitan.
NAM!! |
9. Mikä on sinun tanssisi? Voit kertoa tanssityylistä, kappaleesta, muistosta tai haaveesta.
- Minun tanssini oli joskus baletti (haaveissa), sitten otin aikuisbalettitunteja ja totesin, ihan mahtavaa, mutta liian vaikeaa minulle, koska haluan tanssia, en vain treenata. En osaa vastata tähän muuta kuin, että kaikki musiikin mukaan vapaasti liikkuminen on minun tanssiani. Se voi sisältää balettia, salsaa, hiphoppia, diskoa...mitä vaan. Se, mitä milloinkin musiikki herättää. Se on minun tanssiani.
10. Ketä taiteilijaa arvostat ja ihailet, ja miksi?
- Arvostan monia ihmisiä, taiteilijoita. Anssi Kelaa arvostan, koska hän on sitkeästi tehnyt sitä, mitä hän rakastaa, vaikka välillä hänestä tuntui, et ura muusikkona on aika kehnoilla kantimilla. Nyt hän on uudelleen noussut artistiksi, joka vetää keikoille paljon väkeä. Tiedän, että se on hänelle iso asia ja tärkeä saavutus. Hän tuntuu rakastavan keikkailua, tekee sen sydämellä, muistaa meitä faneja hienoilla kirjoituksillaan ja osaa olla siitä kaikesta todella iloinen (samalla nöyrä). Arvostan. On niitä muitakin, mutta menkööt näin. Anssi Kela! Jeah!
11. Miten suhtaudut selfieiden ottamiseen ja jakamiseen somessa?
- Mikäs siinä jos on sen näköinen, et kehtaa näyttää naamaansa julkisesti. :D Antaa palaa vaan, kaikki, kauniit ja rohkeat, rehevät ja rosoiset. Itsetunnosta se kai kertoo tai vaan halusta olla näkyvä. Me kaikki halutaan sitä, mut tässä iässä jo tiedostaa, et ei se mun naama ole ehkä se paras vientivaltti mun asialle ja viestille. :) Pidetään piilossa mieluummin siis.
torstai 31. heinäkuuta 2014
Entisajan tunnelmaa
Kävin Turussa Luostarinmäen käsityöläismuseoalueella. Olipa kertakaikkisen upea paikka. Suosittelen kaikille siellä käyntiä. Ihana tunnelma, kuin pieni matka menneisyyteen.
lauantai 19. heinäkuuta 2014
Puun alla
Olin makoilemassa puun alla ja kuvasin yläpuolella roikkuvia lehtiä. Tämän kuvan otin aurinkolasien linssiä suodattimena käyttäen, värejä ja muuta on kyllä jälkeenpäin muokkailtu aika paljon. Mutta ihan jänniä värejä saa aikaiseksi kun käyttää suodattimia luovasti. Mitähän mää seuraavaksi keksisin... tosin tuo ei ollut oma keksintö.
ps. En ole saanut aikoihin yhtään kommenttia, mietin vain kun ystävällä oli ollut vaikeuksia kommentoida tänne, et onko mun blogissa joku vika vai muutenko vaan ei kommentteja satele. :) Jos kommenttiosio toimii, laitatko merkin käynnistäsi, niin tiedän et kaikki on siltä osin ok. Kiitän!
ps. En ole saanut aikoihin yhtään kommenttia, mietin vain kun ystävällä oli ollut vaikeuksia kommentoida tänne, et onko mun blogissa joku vika vai muutenko vaan ei kommentteja satele. :) Jos kommenttiosio toimii, laitatko merkin käynnistäsi, niin tiedän et kaikki on siltä osin ok. Kiitän!
perjantai 18. heinäkuuta 2014
sunnuntai 13. heinäkuuta 2014
torstai 10. heinäkuuta 2014
tiistai 8. heinäkuuta 2014
Oulua
Täytyy alkaa katsella omaa kotikaupunkiaan ruusunpunaisten linssien läpi niin ehkä alan viihtyä paremmin?
maanantai 7. heinäkuuta 2014
sunnuntai 6. heinäkuuta 2014
Leikkipaikka
Nallikarissa on tällainen hieno leikkipaikka, joka sopii niin aikuisille kuin lapsillekin. Päivällä paikka on täynnä lapsia ja illan koittaessa nuoret ja aikuiset valtaavat paikan. Ihana!
perjantai 4. heinäkuuta 2014
torstai 3. heinäkuuta 2014
tiistai 1. heinäkuuta 2014
maanantai 30. kesäkuuta 2014
maanantai 9. kesäkuuta 2014
Bändi
Kuvasin tuoreen bändin promokuvia. Itsekin noviisi tällä alalla, joten oli jännää. Kuvia otin yli 500, hyviä ehkä 10? Hahhaa. :) Sellaista se on, tämä kuvaaminen, mut ah, niin rakasta!!
keskiviikko 4. kesäkuuta 2014
keskiviikko 28. toukokuuta 2014
Tanja ja vanhat portaat
Tytärtäni kuvailin ohimennen. Pääasiassa kuvattiin hänen kännykällään, jotta tyttö sai itse muokkailla kuvat kotisivujaan varten, mutta onneksi sain muutaman kuvan ottaa isollakin kameralla itselleni. Ihanat nuo turkoosit portaat tytön kotitalossa.
perjantai 9. toukokuuta 2014
Kati lavalla
Olin eilen taas kuvaamassa ja kuuntelemassa ihanaa musiikkia. Tällä kertaa lavan valtasi Kati Hyvönen upean bändinsä kera. Itkua välillä tihrustaen nautin tuon ihanan nuoren laulajan äänestä ja suloisesta olemuksesta.Kyyneleet eivät onneksi estäneet kuvaamista ja sainkin hänestä muutaman kelpo kuvan. Kuviahan oli yli 300 alunperin, mutta...kuten ymmärrätte, ei niistä katseltavia ollut kovinkaan montaa. Sellaista on bändikuvaus useimmiten. Siksi niin haastavaa ja mukavaa. Yllätyksiä täynnä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)