keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Valkoinen talvi

Valkoista talvea vaihteeksi. Ehkä se on miellyttävämpää kuin keltainen tai vihreä talvi. Kyllä näissäkin kuvissa sävy vaihtelee sinisävyisestä vihreäsävyiseen riippuen ajankohdasta ja paikasta. Näiden kuvien jälkeen seuraakin sitten kissakuvia. Tuskin maltan odottaa, että pääsen jakamaan niitä kanssanne. :D


































sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Pullopostia

Kuvailin tänään sisätiloissa. Asetelmaa yritin, mutta tällä kärsivällisyydellä ei vielä jaksanut miettiä syvällisemmin mitä siihen voisi laittaa. Kuvailin sitten vanhoja pulloja kivien kera ja muutakin "diipa daapaa" siinä ohessa. Tänään on tuntunut siltä, että aika ei riitä kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Ei ainakaan jos nukkuu iltapäivän puolelle... No, kuvailua, lukemista, laulamista, kirjoittamista, Idolseja ja jotain muutakin pitäisi saada tähän päivään sovitettua ja lenkilläkin olisi terveellistä käydä.



En osaa päättää, kumpi näistä on värimaailmaltaan parempi. Molemmat voimakkaasti muokattuja, kun tykkään kuvankäsittelystä niin paljon etten malta olla kokeilematta eri värejä. On nämä hiukan eri kulmasta kuvattuja keskenään, mutta ei paljon.

perjantai 18. helmikuuta 2011

Kuukävelyllä

Oli ihan mahtava kuutamo tänään. Kuu roikkui jotenkin hyvin matalalla ja näytti valtavan suurelta. Lähdin kävelylle tavoitteena saada kuusta hienoja kuvia. Ei se tälläkään kertaa onnistunut. Pakkasta taas -25 astetta ja näpit jäässä alta aikayksikön. Voi että odotan kevättä ja varsinkin kesää! Saattaa tosin käydä niin onnellisesti, että lähden reilun viikon päästä Kanarialle lämmittelemään tyttären kanssa, mutta kun olen tällainen äkkilähtöjen mestari, en ole vieläkään varannut matkaa, vaikka 3.3 pitäisi matkaan suhauttaa.

Laitan tähän yhden kuvan lenkkipolulta todisteeksi, että oli siellä kuu metsän takaa kurkkimassa. Ja vähän muitakin valoja. Mutta kumpi on kuu? No kyllä sen huomaa, mut ei ehkä heti.






tiistai 15. helmikuuta 2011

Pakkaskävelyllä

Kävin pikkulenkillä tuossa läheisellä Iinatin lenkkipolulla ja meinasin jäädyttää itseni yli -20 asteen pakkasessa. Otin kuitenkin kuvia käsivaralta koska sää oli mukavan kirkas ja kuukin näkyi taivaalla vaikka oli iltapäivä. Laitan muutaman otoksen tähän. Jonkin verran niitä on käsitelty ottamisen jälkeen. Olisi ihana joskus vielä osata ottaa kuvia niin, että olisivat valmiita sellaisenaan


















Tämän otin yhdellä kädellä näpäten puhelimessa samalla puhuessani. Tykkäsin noista valopylväistä, mut ei ne tähän kuvaan tulleet samalla tavalla esiin. Ja epätarkkuus, se hiukan häiritsee.











.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Oranssi talvi

 Helsingin oranssia talvea. Kaikki kuvat ovat hyvin kohinapitoisia, koska olen napannut ne kävelyreissulla suurta ISO-arvoa käyttäen vanhalla Sonyllani, joka kohisi kuin koski konsanaan suurilla herkkyyksillä. Aion hankkia jalustan (koskapa omistan uuden hienon kamerankin) ja keskityn hyvien kuvien ottamiseen, kunhan vain saan itseeni ladattua hitusen kunnianhimoa. Terapiakuvaaminen ja suuri tavoitteellisuus ei vain vielä ole sopineet yhteen, mut kunhan yhdestä vaiheesta päästään toiseen, niin eiköhän ala kuvatkin parantua.























lauantai 12. helmikuuta 2011

Tulppaanit

Pysytään keltaisessa värissä. Ystävänpäiväkukat tässä välissä, ennen kuin jatkuu eriväriset talvet. Tänään kävinkin meren rannalla ilta-auringon paisteessa kuvaamassa. Pitkästä aikaa olin valoisalla kameran kanssa liikkeellä. Oli kyllä hienoa. Tuosta reissusta laitan muutaman kuvan vähän myöhemmin.






torstai 10. helmikuuta 2011

Kivisiä kuvia

Rakastan kiviä. Kotona niitä löytyy vähän sieltä sun täältä. Muutama kivikuva kodin kivivarastoista, kun ulkona oli niin kylmä, etten kyennyt ottamaan kuvia, vaikka mieli teki. En tykkää pakkasesta, en sitten yhtään. Omistamani kivet ovat ihan peruskiviä tuolta luonnosta. Ei mitään jalokiviä, mutta on niissä silti sitä jotain.








keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Uimakopit

Kävin kävelyllä ja otin hämärässä käsivaralta kuvia. En edes omista jalustaa, ja siksi kaikki hämäräkuvani ovat mitä ovat, enemmän tai vähemmän epätarkkoja, mutta en jaksa toistaiseksi kantaa siitä suurta huolta. Tunnelma on tärkein. Hankin jalustan, kunhan tarpeeksi turhaudun. Suurpiirteisyys on sellainen ikäväkin ominaisuus, että sitä jaksaa todella kauan tehdä työtä vähän niinkuin sinne päin. Sietokykyä täytyy koetella lujasti ennenkuin alkaa edes kaivata edistystä. Olen huomannut, että muiden kuvaajien loistokkaiden kuvien katselu pistää ainakin miettimään, et pitäsköhän minunkin vähän tsempata? Hmm...