perjantai 28. kesäkuuta 2013

Kukkaharjoituksia SLT-kameralla

Tällä kertaa harjoitusotoksia Sonyn Alpha SLT-37:lla. Ostin tuollaisen halvan rungon, koskapa olen tykännyt Sonyn järkkäristä (se rikkoontui kai liian kovassa käytössä??) ja omistan myös yhden Konica Minoltan objektiivin, jolla on mukava ottaa muotokuvia ja sehän siis sopii Sonyn järkkäreihin. No enpäs ottanut selvää ennen ostoa, et mitä tuo SLT tarkoittaa. Kuvia katsellessa vain mietin itsekseni, että onpas jotenkin erilaisia kuvia kuin nuo aiemmalla Sonyn DSRL:llä ottamani ja sitten vasta aloin ottaa selvää, minkälaisen kameran olenkaan mennyt ostamaan. :D Kyseessä on siis läpikuultavan peilin omaava kamera eli Single-Lens Translucent.  En osaa, enkä jaksa kirjoittaa tähän sen tekniikkaa, hyviä puolia ja huonoja puolia, en edes ymmärrä lukemani jälkeenkään noita asioita, mutta sen näen, että kuvat näyttävät jotenkin erilaisilta, En ole täysin varma pidänkö sen ottamista kuvista vai en. Täytynee totutella. Jotkut hifistit eli tekniikkatietäjät pitävät SLT-kameran kuvia huonompilaatuisena, koska kuva heijastuu läpikuultavan peilin läpi kennolle ja samalla myös syö myös osan optiikan valovoimasta. Tuo on vain osa siitä tekniikkapläjäyksestä, jonka luin, mutta enhän siis näillä naisen logiikka-aivoillani käsittänyt puoliakaan.

Tämä kameramalli on täysin aloittelijaversio ja vaikka olen kuvaillutkin aika kauan, koen olevani noviisi, en tiedä tekniikasta paljoakaan ja kuvaan hyvin impulsiivisesti ja ihan mitä sattuu eteen tulemaan. Kukat olen silti todennut hyväksi harjoittelukohteeksi niissä (useissa) tapauksissa, kun uuden kameran satun ostamaan. Merkkiuskollisuudesta ei voi kohdallani puhua, koska minulla on kaksi Nikonia, kolme Sonya, Yksi Olympus ja se surullisen kastumiskohtalon kokenut ex-kamerani oli Canon 500D. Pidin siitä kamerasta ja sen pitkästä kittiobjektiivista. Sen taltioimat kuvat olivat poikkeuksetta hyvälaatuisia. Vaihdoin silti merkkiä (pidän vaihtelusta) ja sen tilalle hankkimani Nikon D5100 on myös ihan kelpo peli. Tästä uudesta lapsestani en vielä tiedä, ehkä se toimii bändikuvauksessa, kun pitää saada nopeaa kuvaa vauhdikkaista hetkistä. Myös urheilukuvauksessa voisi olla mainio, mutta enhän minä urheilua kuvaa. Täytyy vissiin ruveta?

Ehkä seuraavaksi myyn pois kaikki kamerani (joita on jo siis aika monta) ja ostan yhden puoliammattilaisversion, mutta se tapahtunee hamassa kaukotulevaisuudessa. Nyt minä vain harjoittelen. :)

Pitkän sepustuksen jälkeen niitä kukkakuvia. Ettehän te suinkaan kyllästy? :)










maanantai 24. kesäkuuta 2013

Herkkää heinää ja vähän muuta

Jaan edelleen näitä Olympus-harjoituksia. Sillä saa herkkiäkin kuvia, kunhan vain osaa käyttää sen makro-ominaisuutta oikealla tavalla hyväkseen. Olen edelleen sitä mieltä, että se oli hyvä ostos, vaikken pidäkään lcd-näytön kanssa kuvaamisesta juurikaan. Se toimii lähinnä vain hämärässä, sisätiloissa tai varjoisina päivinä ulkona. Kirkkaina päivinä ulkona kuvatessa siitä ei näe oikeastaan yhtään mitään (kuvaamme siis sokkona), joten niihin tilanteisiin sopii järjestelmäkamera ja kunnon etsin parhaiten.












sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Mustavalkoista ja pari ötökkää

Kuvailin jälleen kompaktikameralla. Yritin mennä sen avulla makromaailmaan ja sainkin vahingossa kärpäsestä lähikuvan, en kuitenkaan niin läheltä, että tarvitsisi pelästyä. :) Lähinnä kukkia kuvailin ja käänsin mustavalkoiseksi, koska miellytti silmääni enemmän. Lisäksi pari värikuvaa ötököistä.










torstai 13. kesäkuuta 2013

Luonnon kukkasia

Kuvasin uudella Olympus XZ-1:llä harjoituksen vuoksi ystävän pihamaalla olevia luonnon kukkasia - sama kimppu useammasta kulmasta. Kamera on kompaktikameraksi aika pätevä ison aukkonsa ansiosta ja toimintojakin on lähes järjestelmäkameran verran. Olen kuvannut sillä myös yhden keikan sisätiloissa ja kuvat olivat aika hyviä, ei kuitenkaan järkkärin tasoisia, kuvista kyllä huomaa että kenno on erilainen. Kakkoskameraksi kuitenkin hyvä ostos.

Tässä mallikuvia. Näitä on kuvankäsittelyssä muokattu värien ja valon osalta aika lailla.Mutta niinhän minä lähes aina teen. Nykyään vain kokeilen uusia juttuja enemmän. Ennen rakastin kontrastia, nykyään sen puutetta. :)














tiistai 11. kesäkuuta 2013

Ylioppilas

Annika pyysi ottamaan ylioppilaskuvansa ja olin kovin otettu siitä. Enhän ole koskaan sellaisia ottanut aiemmin. No, onnistuin kohtalaisesti, onneksi malli oli kaunis, joten kuvat ovat tavallaan hyviä joka tapauksessa. Ehkä uskallan ensi vuonna jopa tarjota itseäni kuvaajaksi. Täytyy vain edelleen harjoitella.